Järjestöt edistävät kuntalaisten hyvinvointia

Yksi minulle tärkeistä asioista on järjestöjen asiantuntijuuden kuuleminen palveluiden suunnittelussa sekä järjestöjen toimintaedellytysten vahvistaminen. Järjestöt ovat yhtä kuin niiden jäsenet ja toimintaan osallistuvat ihmiset. Järjestöjen osallisuuden lisääminen tarkoittaa suoraan kuntalaisten osallisuuden lisääntymistä.

Lähes jokainen meistä kuuluu ainakin yhteen järjestöön, monet useampaankin. Järjestölähtöisen työn hyvinvointia edistävä vaikutus kunnissa tiedostetaan, mutta siitä huolimatta järjestöjen asiantuntijuuden hyödyntäminen hyvinvointipalveluiden suunnittelussa jää julkisella sektorilla usein näennäiseksi. Kuntalain mukaan nuoriso-, vanhus- ja vammaisneuvostoille on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan päätöksenteossa asioihin, joilla on kullekin kohderyhmälle erityistä merkitystä. Etenkin vanhus- ja vammaisneuvostojen kautta mahdollistuu myös siellä mukana olevien järjestöjen kuuleminen, mutta se ei yksin riitä.

Miksi järjestöjen osallisuutta ja toimintaedellytysten tukemista tulisi lisätä? Järjestöt tuottavat paljon harrastus-, vertais- ja vapaa-ajantoimintaa kaiken ikäisille kuntalaisille. Erityisesti sote-järjestöt tavoittavat ihmisiä, jotka ovat jäävät helposti muiden toimintojen ulkopuolelle. Järjestöt tukevat ja täydentävät julkista palveluntuotantoa matalan kynnyksen palveluiden avulla ja järjestöillä on myös oma roolinsa palvelunohjauksessa. Järjestöjen toiminta on lisäksi kustannustehokasta, koska suuri osa niiden toiminnasta toteutuu vapaaehtoistyön avulla.

Järjestöjen rooli ennaltaehkäisevän toiminnan sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta on merkittävä ja se tulee entisestään korostumaan tulevassa sote-uudistuksessa. Samaan aikaan järjestöjen rahoituksen epävarmuus muuttuvassa yhteiskunnassa luo epävarmuutta järjestötoimintaan. Monien järjestöjen rahoitus koostuu useammasta rahoituskanavasta, joista pienille järjestöille merkittävin on kunnan järjestöavustus. Järjestöjen rahoituksen varmistaminen tulevaisuudessa maksaa itsensä monin verroin takaisin kunnalle. Toisaalta järjestön virallinen jäsenmäärä ei enää nykyään ole verrannollinen järjestön vaikuttavuuteen, koska yhä useammin järjestön toimintaan osallistuminen ei edellytä jäsenyyttä. 

Järjestöjen osallisuutta Keravan toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan tulee edistää. Tämä voi tapahtua esimerkiksi järjestöjen asiantuntijuuden hyödyntämisessä hyvinvointisuunnitelman indikaattoreiden määrittelyssä. Järjestöjen toimintaedellyksiä tulee tukea turvaamalla järjestöavustusten jatkuvuus. Tämän lisäksi kunnan toimitilojen korvaukseton tarjoaminen järjestöjen käyttöön lisää etenkin lasten ja nuorten hyvinvointia.