Järjestöt edistävät kuntalaisten hyvinvointia
Yksi minulle tärkeistä asioista on järjestöjen asiantuntijuuden kuuleminen palveluiden suunnittelussa sekä järjestöjen toimintaedellytysten vahvistaminen. Järjestöt ovat yhtä kuin niiden jäsenet ja toimintaan osallistuvat ihmiset. Järjestöjen osallisuuden lisääminen tarkoittaa suoraan kuntalaisten osallisuuden lisääntymistä.
Lähes jokainen meistä kuuluu ainakin yhteen järjestöön, monet useampaankin. Järjestölähtöisen työn hyvinvointia edistävä vaikutus kunnissa tiedostetaan, mutta siitä huolimatta järjestöjen asiantuntijuuden hyödyntäminen hyvinvointipalveluiden suunnittelussa jää julkisella sektorilla usein näennäiseksi. Kuntalain mukaan nuoriso-, vanhus- ja vammaisneuvostoille on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan päätöksenteossa asioihin, joilla on kullekin kohderyhmälle erityistä merkitystä. Etenkin vanhus- ja vammaisneuvostojen kautta mahdollistuu myös siellä mukana olevien järjestöjen kuuleminen, mutta se ei yksin riitä.
Miksi järjestöjen osallisuutta ja toimintaedellytysten
tukemista tulisi lisätä? Järjestöt tuottavat paljon harrastus-, vertais- ja
vapaa-ajantoimintaa kaiken ikäisille kuntalaisille. Erityisesti sote-järjestöt
tavoittavat ihmisiä, jotka ovat jäävät helposti muiden toimintojen
ulkopuolelle. Järjestöt tukevat ja täydentävät julkista palveluntuotantoa
matalan kynnyksen palveluiden avulla ja järjestöillä on myös oma roolinsa
palvelunohjauksessa. Järjestöjen toiminta on lisäksi kustannustehokasta, koska
suuri osa niiden toiminnasta toteutuu vapaaehtoistyön avulla.
Järjestöjen rooli ennaltaehkäisevän toiminnan sekä
hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta on merkittävä ja se tulee
entisestään korostumaan tulevassa sote-uudistuksessa. Samaan aikaan järjestöjen
rahoituksen epävarmuus muuttuvassa yhteiskunnassa luo epävarmuutta
järjestötoimintaan. Monien järjestöjen rahoitus koostuu useammasta
rahoituskanavasta, joista pienille järjestöille merkittävin on kunnan
järjestöavustus. Järjestöjen rahoituksen varmistaminen tulevaisuudessa maksaa
itsensä monin verroin takaisin kunnalle. Toisaalta järjestön virallinen jäsenmäärä
ei enää nykyään ole verrannollinen järjestön vaikuttavuuteen, koska yhä
useammin järjestön toimintaan osallistuminen ei edellytä jäsenyyttä.
Järjestöjen osallisuutta Keravan toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan tulee
edistää. Tämä voi tapahtua esimerkiksi järjestöjen asiantuntijuuden
hyödyntämisessä hyvinvointisuunnitelman indikaattoreiden määrittelyssä.
Järjestöjen toimintaedellyksiä tulee tukea turvaamalla järjestöavustusten jatkuvuus. Tämän lisäksi kunnan toimitilojen korvaukseton tarjoaminen järjestöjen käyttöön lisää etenkin lasten ja nuorten hyvinvointia.
Kommentit
Lähetä kommentti