Sosiaaliset investoinnit edistävät hyvinvointia ja kestävää taloutta


Kirjoitin alla olevan tekstin kutakuinkin näin Keski-Uudenmaan Vaalikynä-palstalle, mutta oletettavasti teksti oli liian pitkä julkaistavaksi. Mukavaa tässä vaalibloggaamisessa on se, että kukaan ei laske merkkimääriä. 

Vaalikoneissa kysytään ehdokkailta kysymyksiä liittyen säästötoimenpiteisiin ja kunnan tulojen kasvattamiseen. Myös Keravalla on kevään aikana neuvoteltu talouden vakauttamiseen tähtäävistä tehostamistoimenpiteistä. On selvää, että myös meillä Keravalla on edessä aiempaa haastavampi valtuustokausi etenkin talouden näkökulmasta. Kesän kuntavaalit ratkaisevat sen, miten Kerava toipuu ja vahvistuu haastavan ajan jälkeen.

Kuntapolitiikassa tehdään päätöksiä, joista osa on hyviä ja perusteltuja. Kuntapolitiikkaa leimaa kuitenkin lyhytnäköisyys, joka ei johdu käytettävissä olevan tiedon vähäisyydestä, vaan poliittisten ryhmien arvojen erilaisuudesta. Jos hyvä talouspolitiikka tarkoittaa sitä, että kunnan tulojen tulee kattaa sen menot myös poikkeuksellisena aikana, ratkaisuksu esitetään usein nopeita ja harkitsemattomia leikkauksia.

Hyvää talouspolitiikkaa on mahdollista tehdä myös toisin. Voimme investoida tulevaan ja laskea investoinnin arvon tuleville vuosille. Tässä tapauksessa positiivinen tulosvaikutus tulee näkymään kunnan taloudessa viiveellä, mutta hyvinvoinnin lisääntyminen alkaa heti.  Alla muutama konkreettinen esimerkki, joista yksikään ei ole uusi ja jotka jokainen kuntapoliitikko oletettavasti tunnistaa. Siitä huolimatta yhteinen tahtotila ja rohkeus sosiaalisiin investointeihin usein puuttuu.

-  

  • Lisätään henkilöstöresurssia ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön ja perhetyöhön. Huostaanotettuja lapsia ja nuoria oli Keravalla 80 vuonna 2019. Yhden lapsen laitossijoitus maksaa kunnalle yli 100 000 euroa vuodessa, joten ennaltaehkäisevän lastensuojelun ja varhaisen tuen avulla voidaan inhimillisten arvojen lisäksi vähentää huomattavasti myös menoja.

  • Alennetaan terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden asiakasmaksuja niiltä osin, kuin ne kohdentuvat haavoittuneimmassa asemassa oleville ihmisille. Asiakasmaksut voivat viivästyttää tai estää hoitoon hakeutumista, vaikka se olisi tarpeellista. Myös sosiaalipalveluiden terveyttä ja toimintakykyä edistävien tukipalveluiden asiakasmaksuilla voi olla sama vaikutus. Tarpeelliseen hoitoon hakeutumisen viivästyminen lisää mm. erikoissairaanhoidon ja muun laitoshoidon kuluja. Esimerkkinä laitosvuorokauden todellinen hinta kunnalle on 250 eurosta yli 1000 euroon hoidon vaativuudesta riippuen.

  • Tuetaan järjestöjen toimintaedellytyksiä enemmän. Järjestöt tuottavat julkista palveluntuotantoa täydentäviä matalan kynnyksen sosiaali- ja terveyspalveluja sekä edistävät hyvinvointia ja osallisuutta kaikilla elämän osa-alueilla. Järjestölähtöinen vapaa-ajan toiminta ja harrastustoiminta lisää myös mm. lasten ja nuorten edullisia tai maksuttomia harrastusmahdollisuuksia, joilla on merkittävä syrjäytymistä ennaltaehkäisevä vaikutus. Järjestöjen toiminta-avustusten lisääminen ja maksuttomien tilojen tarjoaminen järjestöjen käyttöön maksaa itsensä takaisin kunnalle monin kertaisesti. 

  • Investoidaan henkilöstön hyvinvointiin. Keravalla sairauspoissaolojen keskiarvo oli vuonna 2019 16,9 päivää työntekijää kohden. Työhyvinvoinnin lisäämiseksi ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi tarvitaan lisää henkilöstöresurssia laatimaan, toteuttamaan ja seuraamaan työhyvinvointiohjelmaa kaikilla kunnan toimialoilla. Sairauspoissaolojen laskeminen 5 prosentilla vähentäisi Keravan henkilöstökuluja vuodessa yli 2 miljoonaa euroa. Ja kyllä, tämä asia onkin jo tulossa tehostamistoimenpiteenä toukokuun valtuuston kokoukseen, mikä on hienoa!

Voisin jatkaa esimerkkien listaa usealla kohdalla, mutta kirjoituksestani tulisi vielä pidempi. Järkevän ja pitkäjänteisen talouspolitiikan avulla on mahdollista vahvistaa kunnan palvelutasoa ja kuntalaisten hyvinvointia kustannustehokkaasti ja ennen kaikkea – ihmiseltä ihmiselle.


Kommentit

Suositut tekstit