Sote-uudistus ja kuntapäättäjän vaikutusmahdollisuudet
Kunnat, Kerava
mukaan lukien valmistautuvat maakuntahallintoon siirtymiseen. Sote- ja
maakuntauudistus valinnanvapauslakineen jakaa niin kuntalaiset kuin poliitikot
kahteen leiriin, puolesta tai vastaan. Poliittisesti värittynyttä keskustelua
esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on enää mahdotonta käydä mistään asiasta ilman,
etteikö se kääntyisi sote-keskusteluksi ja vasen vs. oikea -kädenväännöksi.
Tässä vaiheessa
on hyödytöntä käyttää aikaa tai energiaa väittelemällä siitä, kannattaako
sote-uudistus. Kaikki mahdolliset voimavarat tulee nyt suunnata siihen, että
sote-palveluiden siirtäminen maakuntaan onnistuu meidän asukkaiden hyvinvointia
vaarantamatta.
Juho Saaren
tuoreen kirjan Sosiaaliturvariippuvuus –
Sosiaalipummit oleskeluyhteiskunnassa (2017) mukaan Suomi on menettänyt
paikkansa sosiaali- ja terveyspolitiikan esikuvana EU:ssa. Tästä en ole
yllättynyt, kuten en myöskään siitä, että sosiaalimenojen kasvu ylittää
kansantuotteen kasvun. Sen sijaan voimme olla montaa mieltä siitä, edellyttääkö
edellinen ensisijaisesti kulujen leikkauksia vai entistä vahvempaa panostusta
ennaltaehkäisevän sosiaalityön lisäämiseen.
Viime vuosien hallituspolitiikan
tuloksena tehtyjen tai kaavailtujen leikkausten vaikutukset alkavat näkyä vasta
vuosien päästä, mutta niiden vaikutusten arviointi ja ennakointi on mahdollista
vertaamalla nykytilannetta 90-luvun leikkauksiin. Vuosien 1990 – 2010 aikana
lasten ja nuorten palveluita tarvitsevien ihmisten, kuten lastensuojelun-,
kasvatus-, perheneuvontapalveluiden- ja mielenterveyspalveluiden asiakkaiden ja
erityisoppilaiden määrä on kasvanut 50-150% (Salmi, M. 2012).
Jos kirjoittaisin tästä asiasta
sosiaalisessa mediassa, viimeistään tässä vaiheessa joku kehoittaisi keskittymään
niihin asioihin, joihin voimme kunnassa vaikuttaa. Juuri edellä oleviin
asioihin voimme vaikuttaa ja juuri niihin meidän tulee vaikuttaa.
Ainoa keino hallita
sosiaalimenojen kasvua tulevaisuudessa on tuottaa laadukkaita sosiaali-,
terveys- ja kasvatuspalveluita. Kuntien luottamusjohdon osaaminen, arvot ja
tahtotila ovat ratkaisevassa asemassa siinä, minkälaisia päätöksiä kunnassa
tehdään.
Kunnanvaltuutettujen substanssiosaamista tarvitaan kaikilla kunnan
toimialoilla. Etenkin sosiaali- ja terveyspalveluita koskevien päätösten
kohdalla olen kokemukseeni perustuen sitä mieltä, että hyviin pitkän aikavälin
päätöksiin tarvitaan alan koulutuksen saaneita luottamushenkilöitä, siitä
huolimatta että varsinainen asiantuntijuus on asioita valmistelevilla kunnan
työntekijöillä. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden kehittämistä emme voi
kunnallisella tasolla laittaa jäihin maakuntahallintoa odotellessa, juuri nyt
meillä on syytä panostaa kehittämiseen entistäkin enemmän.
Keravalla tilanne palveluiden
saatavuuden ja myös laadun näkökulmasta on verrattain hyvä, joskin
parannettavaa toki on aina. Näissä kevään 2017 vaaleissa ratkaistaankin
tulevaisuuden suunta, ei suinkaan vasemmalle vai oikealle, vaan eteenpäin tai
takaisin 90-luvulle. Minä olen suuntani valinnut ja toivon, että voin tulevaisuudessakin
jakaa osaamistani Keravan eteen.
Kommentit
Lähetä kommentti